Hyppää pääsisältöön

12.8.2020

Kuva
Anni Saarela viihtyy hyvin yksiössään Hämeenkadun puukerrostalossa. Kuva Hanna-Kaisa Hämäläinen
Suomen Ateenana tunnettu Jyväskylä on opiskelijoiden suosiossa. Tulevaisuudessa kilpailu opiskelijoista kaupunkien välillä kiihtyy, ja Jyväskylän houkuttelevuus halutaan säilyttää myös jatkossa.

Yhtenä vetonaulana nähdään elämänvaiheeseen sopiva asuminen, joka tekee opiskeluajasta mielekästä ja kenties auttaa kotiutumaan kaupunkiin myös opintojen jälkeen.

Erityispedagogiikkaa opiskelevalle Anni Saarelalle Jyväskylä oli opiskelupaikkaa hakiessa ykkösvaihtoehto.

− Täällä on hyvä, opiskelijamyönteinen fiilis. Opiskelijaelämä näkyy kaikkialla, kun taas isommissa kaupungeissa se voi hukkua kaiken muun sekaan, kuvailee Saarela ja lisää, että kompaktissa kaupunkirakenteessa on näppärä liikkua jalkaisin ja pyörällä.

Sipoosta kotoisin oleva Saarela muutti opiskelupaikan saatuaan soluasuntoon Kuokkalaan. Hänelle asumismuoto oli itsestäänselvyys, mutta hän yllättyi kuullessaan kaikkien muiden samalla vuosikurssilla aloittaneiden asuvan yksityisten omistamissa vuokra-asunnoissa.

− Jyväskylässä on opiskelija-asunto tarjolla vain noin joka neljännelle opiskelijalle. Se on suhteessa opiskelijoiden määrään vähemmän kuin muissa yliopistokaupungeissa, kertoo opiskelija-asumisen selvitystyötä tehnyt Juulia Jalava.

Opiskelija-asumisen sijaan Jyväskylään on rakentunut paljon vapaarahoitteista asuntokantaa, joka palvelee myös opiskelijoita. Kaavoitustutkija Anna Isopoussu pitää kuitenkin tärkeänä edistää tuettujen opiskelija-asumisen muotoja, sillä ne ovat suunniteltuja heidän tarpeisiinsa. Keski-Suomen opiskelija-asunnoissa (KOAS) alusta saakka asunut Saarela kokee, että juuri palvelut ovat tehneet asumisesta mielekästä ja helppoa.

− Opiskelijaystävällisten hintojen lisäksi ehdoton plussa ovat yhteiskäytössä olevat tilat ja välineet. Ei esimerkiksi tarvitse hankkia omaa pesukonetta tai tulostinta. Oma asunto voi olla pieni, kun on muuta tilaa missä kokoontua ja tavata kavereita.

Tämän hetken opiskelija-asu- misen trendeinä korostuvat oman tilan tarve ja yhteisöllisyyttä tukevat tilat sekä keskustan läheisyys. Myös Saarela muutti solu- asunnostaan yksiöön Hä- meenkadulle vastavalmis- tuneisiin KOASin puukerros- taloihin. Sijainti oli hänellä ensimmäisenä hakukriteerinä.

− Ydinkeskusta ja kampus ovat molemmat ihan tuossa vieressä. Kaikki tämä muu on kyllä luksusta, iloitsee Saarela kuvaillen oman asuntonsa avaruutta ja kotoisaa puuntuoksua.

Opiskelija-asuinkorttelin sisäpihalla on tilat grillaukselle ja kuntoilulle. Toisen talon alakerrasta löytyy myös sauna-lounge yhteisiin kokoontumisiin. Kortteli on autoton, joskin muutama vieraspaikka löytyy. Asukastoimikunta on Saarelan mukaan saanut osallistua yhteistilojen kehittämiseen alusta alkaen.

− Se on lisännyt viihtymistä entisestään ja luonut yhteisöllisyyttä. Olemme yhtä porukkaa, kertoo toimikunnan puheenjohtajana toimiva Saarela. Isopoussu pitää opiskeluaikaisia asumiskokemuksia tärkeänä.

− Positiiviset kokemukset edesauttavat päätöstä jäädä Jyväskylään asumaan ja työskentelemään. Onkin siis tärkeää luoda kuva asumismahdollisuuksista ja viihtyisästä asumisympäristöstä.

Teksti: Ilona Leikas

Opiskelija-asuminen maankäytön toteutusohjelman teemana

Vuosittain laadittava maankäytön toteutusohjelman, KymppiR:n tehtävänä on määrittää asuinalueiden toteutusajankohtia sekä linjata strategisesti tärkeitä tavoitteita asuinrakentamisessa, kaavoituksessa ja tontinluovutuksessa. Tänä vuonna toteutusohjelman teemana on ollut opiskelija-asuminen. Ohjelma selvityksineen on tulossa kaupunkirakennelautakunnan käsittelyyn syyskuussa.

Asiasanat: