Jyväskylän kaupungin vuoden 2023 tilinpäätös 10,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen

Jyväskylän kaupunki julkaisi tänään lopulliset tilinpäätösluvut vuoden 2023 osalta. Ylijäämää viime vuodelta kertyi 10,2 miljoonaa euroa, joka kasvatti kaupungin ylijäämäkertymän 111,7 miljoonaan euroon.

Suurin tulosta selittävä tekijä oli verotuksen poikkeuksellinen rytmitys. Kunnille tilitettiin viime vuonna aiempien vuosien kunnallis- ja yhteisöverotuloja. Ne laskettiin vielä aiemmilla korkeammilla tuloveroprosenteilla ja yhteisöveron jako-osuuksilla. Vastaavaa summaa ei tänä vuonna ole kaupungille tulossa, vaan kyse oli kertaluonteisesta tilityksestä.

- Ilman verohäntiä Jyväskylän tilinpäätös olisi ollut selvästi alijäämäinen, kaupunginjohtaja Timo Koivisto kertoo.

Kaupunginvaltuusto päätti marraskuussa kuluvan vuoden talousarviosta, joka sisälsi laajat talouden tasapainottamistoimet.

- Menoja karsimalla ja tuloja lisäämällä saatiin kasaan noin 45 miljoonan euron paketti. Siitä huolimatta ennakoimme tämän vuoden tuloksen muodostuvan miinusmerkkiseksi. Tiukkaa taloudenpitoa tullaan siten kaupungilla jatkamaan, mutta samalla pidämme huolen siitä, että olemme elinvoimainen ja houkutteleva kaupunki myös tulevina vuosina. Hyvät kunnalliset palvelut ja terveelliset tilat ovat asioita, joihin panostamme, kaupunginjohtaja Timo Koivisto tiivistää.

Toinen tilinpäätöksen tulosta selittävä tekijä oli tiukka kulujarrutus, joka toteutettiin syksyllä 2023.

- Haluan esittää kiitoksen koko henkilöstöllemme yhteisiin talkoisiin osallistumisesta. Aika oli raskas kaupungin työntekijöille massiivisine yt-neuvotteluineen. Nyt on kuitenkin aika kääntää katseet tulevaan ja luottaa siihen, että pahin on nyt takana ja eteenpäin mennään, Koivisto kiittää.

Tulevaisuus vaikuttaa myönteiseltä - valtionosuusjärjestelmän toimivuus huolestuttaa

Jyväskylän ylijäämäinen tilinpäätös tuo puskuria kaupungin talouteen. Myös lainakanta on edelleen suurien kaupunkien pienimpiä asukasta kohden laskettuna. Palveluiden taso on eri mittareilla tarkasteltuna vähintäänkin kohtuullisella tasolla. Myös alueen yritysten kasvuodotukset ovat aiempaa selvästi positiivisemmat ja myös alueen työllisyyden uskotaan kääntyvän kasvuun.  

Kaupunki toteutti viime vuonna yhteensä 73,4 miljoonan euron investoinnit. Myös vuonna 2024 investointitaso pysyy korkeana.  

- Erityisesti Hippos-hankkeen käynnistyminen sekä kaupunginteatterin ja Harjun peruskorjaushankkeet tuovat rakentamisen matalasuhdanteeseen nostetta. Se on tärkeää, sillä viime vuoden lopussa työttömyys oli kaupungissa korkealla tasolla. Julkiset investoinnit ovat yksi tapa pienentää alueen työttömyyttä ja piristää rakentamista kotitalouksien ja rakennuttajien odotellessa mm. korkotason kääntymistä laskuun, talousjohtaja Vesa Voutilainen toteaa.

Jyväskylän tulevaisuutta tarkastellessa huolta herättää valtionosuusjärjestelmä. Nykyinen järjestelmä ei perustu enää kuntien lakisääteisiin tehtäviin vaan rahoitusta leimaa hyvinvointialueen aloituksessa määritellyt niin sanotut sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtokulut.

-  Valtionosuudet ovat tällä hetkellä täysin sattumanvaraisia ja suurin syy kuntien välisiin tuloeroihin, kaupunginjohtaja Koivisto tiivistää.

Jos tarkastellaan kymmenen suurimman kaupungin joukkoa, sote-siirtoeristä eniten hyötyvä kaupunki saa laskentamallin ansiosta asukasta kohti 771 euroa enemmän kuin heikoimmin pärjäävä kaupunki.

- Sadantuhannen asukkaan kaupungissa ero tarkoittaa yli 77 miljoonaa euroa vastuiden ollessa samat. Jyväskylä on valitettavasti tässä tarkastelujoukossa heikoimmin pärjääviä. Näemmekin, että järjestelmää on uudistettava ja se on tehtävä kuntia kuullen, kaupunginjohtaja Timo Koivisto alleviivaa.

Jyväskylän tilinpäätöksen vahvistettuja tietoja  

• Jyväskylän väkiluku 2023 lopussa 147 821, kasvua 1 934 henkilöllä vuoden 2022 lopun väkilukuun verrattuna. 
• Suhteellinen väkiluvun kasvu oli 1,3 prosenttia ja se oli nopeinta koko tarkasteluajanjaksolla 2010-2023. 
• Tilikauden ylijäämä 10,2 miljoonaa euroa, alkuperäisessä talousarviossa pyrkimys 2,3 miljoonan euron ylijäämään. 
• Kaupungin ylijäämäkertymä vuoden 2023 lopussa 111,7 miljoonaa euroa antaen puskuria tuleville talouden tasapainotuksen vuosille.  
• Ylijäämäisen tuloksen taustalla hyvinvointialueuudistuksesta aiheutunut verotilitysten ”rytmihäiriö”. Kunnille kertyi vielä vanhempien verovuosien kunnallis- ja yhteisöverotuloja, jotka maksuunpantiin korkeammilla tuloveroprosenteilla ja yhteisöveron jako-osuuksilla. Kertaluonteinen vaikutus Jyväskylän vuoden 2023 tulokseen noin 32 miljoonaa euroa. 
• Ilman kertaluonteisia verohäntiä kaupungin talous olisi vuonna 2023 ollut noin 21,8 miljoonaa euroa miinusmerkkinen.  
• Kaupunki investoi 73,4 miljoonalla eurolla. Suurimpia investointeja Sinfonian korvaavat tilat Paviljongissa (7,6 M€), AaltoAlvarin kylpyläosaston peruskorjaus (6,5 M€) ja Cygnaeuksen koulun vanhan osan peruskorjaus (2,9 M€).  
• Kaupungin lainakanta kasvoi vuonna 2023 noin 5,2 miljoonaa euroa. Kaupungin lainakanta on edelleen merkittävästi kuntien keskiarvoa matalampi. Lainakanta asukasta kohti on Jyväskylässä 2 331 euroa, kun lainakanta kunnissa keskimäärin on noin 3 320 euroa/asukas. Suurista kaupungeista lainamäärä asukasta kohden on toiseksi matalin Helsingin jälkeen. 
• Koko kaupunkikonsernin tilinpäätös 53,4 M€ ylijäämäinen. Kaupunkikonsernin ylijäämäkertymä on nyt 234,4 M€. 
• Parhaan tuloksen teki mm. sähkönhintatasosta johtuen Alva (n. 27,4 miljoonaa euroa). Myös JVA 3,8 miljoonaa euroa plussalle. (Konserniyhtiöiden ylijäämästä maksetaan osinkoja kaupungille, jotka kaupunki käyttää kaupunkilaisten palveluiden tuottamiseen.)

Tilinpäätöksen tarkemmat tiedot ovat luettavissa kaupungin verkkosivuilta: https://www.jyvaskyla.fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/talous/seurantaraportit-ja-tilinpaatos/tilinpaatos-2023 

Lisätietoja: 
Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 050 336 2819 ja 
Jyväskylän talousjohtaja Vesa Voutilainen, p. 040 645 3327