Jyväskylän Pyöräilyviikko polkaistaan 4.–12.5.2024 – liikennerauha rohkaisee kaikenikäisiä pyörän selkään

Rauhallinen ja turvalliseksi koettu liikenneympäristö ja -kulttuuri lisäävät pyörällä liikkumisen houkuttelevuutta kaiken ikäisten keskuudessa. Liikennerauha viittaa sekä liikenneympäristön rauhoittamiseen että liikenteessä liikkujien rauhalliseen käyttäytymiseen. 

“Liikennejärjestelmän tulisi olla sujuva, mukava, turvallinen, terveellinen ja ympäristöystävällinen, jotta kaikki kansalaiset pystyvät ja uskaltavat liikkua”, Liikenneturvan suunnittelija ja psykologi Jyrki Kaistinen painottaa.

Maailman terveysjärjestö WHO:n selvityksen mukaan tehokkaita keinoja liikenneympäristön rauhoittamiseksi ovat esimerkiksi väylien rakenteelliset muutokset ja 30 km/h-rajoitus moottoriajoneuvoliikenteelle alueilla, joilla liikkuu paljon kävelijöitä ja pyöräilijöitä. 

Vaikkapa Hollannissa katuympäristöjä on muutettu rakenteellisesti niin, että moottoriajoneuvoilla ajetaan rauhallisesti. Apuna on käytetty istutuksia, mutkittelua, kapeampia väyliä, pyöräkatuja sekä asfaltissa normaalista poikkeavaa väriä. Liittymissä sivukatujen puolella hyödynnetään usein korotettua jalkakäytävän tai pyörätien jatketta, jotta risteyksiin ajetaan maltillista vauhtia.

Mitä suuremmaksi liikennemäärät ja nopeudet kasvavat, sitä selkeämmät yhteiset sopimukset liikkumiselle tarvitaan. Lainsäädännöllä on merkittävä rooli liikennerauhan kivijalkana. Laki luo ja tukee liikennekulttuuria ja -trendejä sekä osoittaa halutun tavan toimia. 

Liikenne ei kuitenkaan aina suju rauhallisesti. Tällöin ihmisen vireystila voi olla liikenteessä korkealla ja hän saattaa pelästyä tai kiukustua herkästi. Kaistinen peräänkuuluttaa optimaalista vireystasoa ja tarkkaavaisuutta liikenteessä.

“Toisaalta laulaminen voi pitää vireänä, mutta se saattaa heikentää tarkkaavaisuutta ajaessa. Toisaalta liian alhainen vireyskään ei sovi liikenteeseen, johtuu se sitten sairaudesta, päihteistä tai väsymyksestä. Liikenteessä tulee keskittyä aina liikkumiseen, ei vaikkapa älypuhelimeen.”

Oikeaoppinen käyttäytyminen vähentää liikenneonnettomuuksia

Täydellisesti suunniteltu ja kallis liikenneympäristö ei riitä, jos liikkujat käyttävät sitä väärin. Hollanti on malliesimerkki siitä, kuinka väyliä toteutetaan liikennepsykologian pohjalta. Tällöin ne ohjaavat automaattisesti oikeanlaiseen, rauhalliseen ja turvalliseen käyttäytymiseen. 

Suomen nykyisessä tieliikennelaissa käyttäytymistä korostetaan, koska liikenteessä on loukkaantumisen ja kuoleman vaara nopeuksien ja törmäysvoimien takia. Kaistinen toteaa, että tieliikennelain pykäliä 3 ja 4 noudattamalla onnettomuuksia ei juurikaan sattuisi:

Ensiksikin, vaaran ja vahingon välttämiseksi tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Liikennettä ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata.

Toiseksi, tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi.

Liikennekäyttäytymiseen liittyvät olennaisesti selkeät kommunikointitavat. Kommunikoinnin ansiosta kaikki pystyvät tulkitsemaan oikein, mitä kukin aikoo tehdä ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Lisäksi riittävän alhainen tilannenopeus jättää aikaa reagoida ympäristön muutoksiin.

“Jotta voimme kommunikoida liikenteessä, meidän täytyy pystyä ensin näkemään toisemme. Siksi Suomen kaltaisissa pitkän pimeän ajan maissa puhutaan paljon näkymisestä liikenteessä: valoista, valaistuksesta, heijastimista ja vaatetuksesta”, Kaistinen huomauttaa.

Tanskassa tehty tutkimus havainnollistaa asiaa: kirkkaan väristä heijastintakkia käyttäneillä tutkimukseen osallistuneilla pyöräilijöillä sattui 55 prosenttia vähemmän onnettomuuksia kuin takkia käyttämättömillä sellaisissa tilanteissa, joissa oli mukana pyöräilijä ja moottoriajoneuvo. Huomionarvoista on, että hyviä varusteita käyttävät ovat usein taitavampia ja tiedostavat ajamisensa paremmin.

Jokainen voi edistää liikennerauhaa hallitsemalla tunteitaan 

Rauhalliseen liikennekäyttäytymiseen liittyvät tapojen lisäksi tunteet ja tulkinnat. Kaistinen kertoo, että tunteet vaikuttavat turvallisuuteen muun muassa tarkkaavaisuuden kautta. Jokainen liikenteessä liikkuja voi harjoitella ja oppia käyttäytymään rauhallisesti. 

“Stressi, huoli, viha ja jännitys voivat haitata tarkkaavaisuutta saman suuntaisesti kuin puhelimeen puhuminen, huono sää, pimeys tai päihteet. Voimakkaan negatiivisen tunteen alaisena kuljettajilla on enemmän läheltä piti -tilanteita ja liikennerikkeitä.”

Neutraali tai rauhallisen positiivinen tunnetila sopiikin liikenteeseen parhaiten. Muuten negatiiviset tapahtumat voivat viedä huomion normaalia pidemmäksi aikaa ja heikentää kapasiteettia huomata muita kohteita liikenteen vilinässä.

Ihminen tekee koko ajan myös tulkintoja toisten tekemisistä. Usein tulkinnat ovat oman mielikuvituksen tuotetta, koska liikenteessä havaintoihin on vähän aikaa ja mahdollisuuksia. Etenkin autoillessa suurin osa tavallisista kommunikaation vihjeistä jää piiloon.

“Toisten toiminnan todellisia syitä ei usein tiedetä. Jos joku tekee virheen liikenteessä, turvallisen ja sujuvan liikkumisen kannalta on parempi reagoida vaikkapa huumorilla kuin kiukulla. Tilannetta ei kannata kiihdyttää vaan rauhoittaa.”

Kaistinen vinkkaa hengitysharjoituksesta, joka sopii tunteiden hallintaan myös liikenteessä: Vedä keuhkot hitaasti aivan täyteen, pidätä hengitystä ja laske hitaasti kolmeen. Puhalla keuhkot hyvin hitaasti tyhjäksi, pidätä hengitystä ja laske hitaasti kolmeen. Toista pari kertaa.

Pyöräilyviikon järjestäjät

Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry on viikon pääjärjestäjä yhteistyökumppaninaan Jyväskylän kaupunki. Muita järjestäjiä ovat esimerkiksi JAPA, Liikenneturva ja Sisä-Suomen poliisilaitos.

Viikon rahoittavat Jyväskylän kaupunki sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Viikko sisältyy JYPSin Pyörällä perille -hankkeeseen, joka toteutetaan Traficomin liikkumisen ohjauksen valtionavulla. 

Viikon koko ohjelmaan voi tutustua sivuilla https://www.pyorailyviikko.fi. Infoa on kattavasti myös Facebookissa: https://www.facebook.com/Pyorailyviikko. 
 

Lisätietoja: 

JYPS ry, Pyöräilyviikon projektipäällikkö Teemu Tenhunen, 
teemu.tenhunen(ät)jyps.fi, 041 544 2195

Jyväskylän kaupunki, fiksun liikkumisen koordinaattori Mira Juuma, mira.juuma(ät)jyvaskyla.fi, 050 3505359